Tein niistä yksiööni seinän - muistojen alttarin.
Kaikki lähti perintöarkustani. Sen pinta on hieman kärsinyt, joten virkkasin siihen sopivan kokoisen ja mallisen pitsiliinan. Arkku on vuodelta 1844 ja siirtynyt suvussani tyttäreltä tyttärelle - nyt perinne katkeaa - minulla kun on poika, joka perii arkkuni.
Hyllyllä pappani suutarinvälineitä, sukkula, keritsimiä yms.muistoja. Seinällä pappani vanhemmat. Pappanikin oli syntynyt jo 1898, eli hänen vanhempiensa kuva on melko vanha.
Arkun päällä vanha jauhovakka, johon asettelin kukkia. Kukat ovat tuossa vielä vähän vaiheessa, mutta nopeastihan ne kasvavat. Kuvat otettu loppukesästä ja kukista osa hipoo nyt jo hyllyn reunaa.
Kuvat vähän eri valaistuksessa. Valaisimen varjostimen tein itse vanhasta valkoisesta tapetista.
Sisustamiseen onkin nykyään mennyt enemmän aikaa kuin korttien tekemiseen - välillä näinkin.
Muistojen alttaria olen katsellut,kaunis arkku,ihanan pitsiliinan olet virkannut.Itselläni myöskin pappan Amerikka arkku ja hänen kuvansa sen yläpuolella.
VastaaPoistaBlogissani olisi sinulle jotain:)